Tuomas Enbuske tuomittu ehdolliseen vankeuteen naisystävän pahoinpitelystä
Tunnettu suomalainen toimittaja ja mediapersoonallisuus Tuomas Enbuske on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen naisystävänsä pahoinpitelystä – tapaus nostaa esiin lähisuhdeväkivallan vakavuuden Suomessa
Johdanto
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut tunnetulle suomalaiselle toimittajalle ja mediapersoonalle Tuomas Enbuskelle ehdottomaan vankeusrangaistoon naisystäväänsä pahoinpitelystä. Tiistain antama tuomio on herättänyt keskustelua mediassa ja sosiaalisessa mediassa laajasti. Asiakseen nousi jälleen esille lähisuhdeväkivallan yhteiskunnallinen merkitys puheenaiheeksi.
Tuomion mukaan Enbuske lahjontavirkaa pahoinpitelyrikoksiksi yksityisasunnossa olleessa riidassa. Käräjäoikeus halvesi näytön tarpeeksi olevan tunnusmerkistön rikoksen täyttymisen kannalta, vaikka osittain menettelynsä syytteitä Enbusken puolustuksessa. Seuraavassa käsittelemme tapausta yksityiskohtaisemmin sekä sen herättämiä reaktioita ja laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Viimeisimmät tapahtumat
Käräjäoikeuden päätös ja tuomion sisältö
Helsingin käräjäoikeus päätti tapauksessaan Tuomas Enbuske -kohusta tänään. Tuomioistuin tuomitsi Enbusken ehdolliseen vankeusrangaistukseen naistaan vastaan syöstävänsä naisystäväänsä pahoinpitelystä. Tuomion kestö on kuusi kuukautta ehdollista vankeutta. Enbuskeelle lisäksi syyllistyi Enbuske maksamaan asianomistajalle korvauksia kivusta, särystä ja kärsimyksestä yhteensä useita tuhansia euroja.
“Syyttäjänne Käräjäoikeus on arvioinut syytteen esittämän näytön riittävän rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen. Toteen on saatu, että vastaaja on syyllistynyt pahoinpitelyyn, jonka vuoksi rangaistukseksi oikeudenmukaisena on pidetty ehdollinen vankeusrangaistus,” päätteli tapauksen syyttäjä oikeuden päätöksen jälkeen antamassaan lausunnossa.
Tapauksessa keskusteltiin osittain suljettuina ovin asianomistajan yksityisyyden suojaksi. Julkinen osa oikeuden asiakirjasta selviää kuitenkin siitä, että yksityisasuntoisessa pahoinpitelyssä oli yhteyttä kiistaan, ja siitä tuli uhrille fyysisiä vammoja. Tapauksesta poliisiin tuli ilmoitus suoraan tapahtumien päättymisen jälkeen, ja esitutkinta lähti nopeasti käyntiin.
Suomen oikeusjärjestyksen mukaan ehdonalainen rangaistus vapaushuoneeseen siirtymättä toimii niin, että tuomittu ei ole vankilassa, mikäli ei jää uusien rikosten takia koettausaikaan mennessä. Enbusken tapauksessa koettaukseksi asetettiin kahteen vuoteen.
Osapuolten reaktiot tuomioon
Tuomas Enbuske oli henkilökohtaisesti paikalla käräjäoikeudessa tuomion lukuna istunnossa. Lausunnassa, jota hän sai Enbuskelta, Enbuske lukee tarkoittavansa arvoituskelpoista tuomiota hovioikeuteen.
“Päämieheni kiistää edelleen syytteen keskeisiltä osin ja on pettynyt käräjäoikeuden ratkaisuun. Tulemme perehtymään päätöksen perusteluihin huolellisesti ja harkitsemme valituksen tekemistä hovioikeuteen,” totesi Enbusken asianajaja medialle.
Asianomistaja ei ole keskustellut tuomiosta julkisuudessa. Hänen oikeusavustajansa on kuitenkin tosin todennut oikeudenmukaisuuden asianmukaisuudesta ja täysimääräisen kiistorangaistuksen tyytyväisyydestä oikeuden ratkaisussa.
Monet Monet ihmisoikeus- ja naisasiakunta-järjestöt ovat ottaneet asialle kantaa korostamalla lähisuhdeväkivallan vakavuutta ja sitä, että yhteiskunnallisesti näkyvässakaan asemassa olevat eivät ole lain yläpuolella.
Taustatiedot ja konteksti
Enbusken julkinen rooli Suomessa
Tuomas Enbuske is a most recognized journalist and media professional in Finland. He has served as a columnist, host for TV- and radio-shows, and writer of various books. Enbuskea has been seen as an opinion-sharer public figure with direct comments and provocative writing.
Ennen tätä tilannetta Enbuske on toiminut useissa medioissa juontajana ja kommentaattorina. Hän on juontanut omaa keskusteluoamistaan televisio- ja radiolähetyksinä sekä esiintynyt suositussa podcastissa. Kuten mainitaan, hän on ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa, mutta varsinkin Twitterissä, jossa hänellä on yhdeksingittuuhatta seuraajaa.
Lähisuhdeväkivalta Suomessa
Lähisuhdeväkivalta on yleinen yhteiskunnallinen ongelmallisuus Suomessa. Tilastot selvitetään, että Suomessa arvioidaan olevan noin 20 prosenttia naisista, jotka ovat kokea fyysistä väkivaltaa nykyiseltä tai entiseltä kumppaniltaan elämässään. Yrittää poliisi vuosittain tapauksia siisaneet perheväkivaltatapauksia noin 10 000, mutta arvioidaan tosiammunneen noin puoli kertaa suuremman lukujen.
Vuonna 2024 julkaisemaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporttiin viime vuosina lähisuhdeväkivaltatapausten lukumäärä on ollut uskottavan suuri. Kultaa kohdennettava väkivalta parisuhteessa kohtaa vielä kuitenkin yhä useimpia. Raportissa havaitaan, että vain vähäosa tapauksista lepää viranomaisten tietoisuudessa ja vielä vähäosa oikeuskäsittelyssä.
Suomi on pyrkinyt aktiivisesti puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan esimerkiksi ratifioimalla Istanbulin sopimuksen vuonna 2015. Sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimuksen myötä Suomessa on tehostettu lähisuhdeväkivallan vastaisia toimia, mutta haasteita riittää edelleen.
Aiemmat vastaavat tapaukset julkisuuden henkilöiden kohdalla
Suomessakin on kussakin edeltävin aikana toimittutapahtumat, joissa julkisuuden henkilöt ovat olleet syytetyinä tai tuomituin läheissuhdeväkivallasta. Niissä tilanteissa media on ollut vähyydelle velvoittama pystyttää tasapaino tiedotusvälineitten väliin yksityisyyden turvaa ja yleinen viestintä.
Usein julkisuuden edustajien rikostuomiot saavat enemmän huomiota kuin rikosasiat, joille perussiin syytteisiä oikeuttautuneet hakevat. Syy siihen on osin se, että julkisuuden henkilöt ovat vaikutusvaltaisia yhteiskunnassa ja heillä on useiden ihmisten esimerkiksi. Toisaalta ei kuitenkaan ole syytä unohtaa, että julkisuuden edustajille kuuluu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäymiseen sekä syyttömyysoikeudelliseen lainsäädäntöön.
Tulevaisuuden näkymät
Tuomion vaikutukset Enbusken uraan
Tuomion saaminen voi toisin päin kohditty merkittäviin vaikutteihin Tuomas Enbusken mediana toimintaan ja julkiseen liiketoimintaan. Sellainen lähes samantyyppinen tuomio voivat luoda työmahdollisuuksien vähenemistä ja yhteistyösopimusten purkumista. Useat yrittäjät, jotka toimivat mediana, ovat viime vuosina otaneet kiistämättömän asetelman työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa rikostuomiin.
Viestintäalan asiantuntijan mielestä julkisuuden henkilön maineen vaivautuisi kaikenlaista pitkäaikaista tuomioita tämännäköisestä. Väkivaltarikokset ja lähisuhdeväkivalta ovat tapauksia, joista nykyisin kaikkein paras suhtautuminen on vielä aika toiveikkoista.
“Julkisuuden henkilöille asetetaan usein korkeampi moraalinen standardi kuin tavallisille kansalaisille. Heidän toiminnaansa on julkista ja vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan,” arvioi viestinnän professori Helsingin yliopistosta.
Iin jäiäaikana sosiaalisen median, palauttaminen voi olla vanhempaa haastavampaa, sillä tiedot tuomiosta jäävät verkossa ja löytyvät hakutuloksissa pitkään tapahtuman päättymisen jälkeen.
Mahdollinen valitusprosessi
Tuomas Enbusken asianajajan antaman lausunnon mukaan päätöksentekoa saataisiin valita hovioikeuteen. Suomessa oikeusjärjestelmässä voidaan valita käräjäoikeuden tuomioon 30 päivän sisällä tuomion antamisesta.
Hovioikeusprosessi voisi käynnistää useimmiten muutamassa kuussa, ja sen käsittely kestää sitten jopa vuoden. Tällöin käräjäoikeuden tuomio ei vielä tulla lainvoimaan, mutta se on julkinen tieto.
Oikeusoppineiden tarpeen mukaan processin kesto ja toistaiseksi sen jälkeenkin on tärkeää muistaa, että uhrina että tuomitussa olevan oikeuksia tulee kunnioittaa. Koska vaikka julkisuusihmiön tapaukset interestoivat meedioita ja yleisöä, on kyse myös pankkiasioiden yksityiselämän piiriin kuuluville asioista.
Keskustelu lähisuhdeväkivallasta
Tapauksen olisi tarkoitus herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua lähisuhdeväkivallasta ja sen vakavuudesta. Ammattitaustaisista julkkareista kertova tapaus bringar esiin ongelman, joka liittyy kaikkiin yhteiskunnan luokkiin yhtä samalla tavalla.
“Jos tärkeää on ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta ei kohdistu ammattiaansa, omaisuuttaan tai sosiaaliseen asemaansa. Sen esiintymistä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä,” puutteet muistuttaa Ensi- ja turvakotien liiton edustaja.
Monen Monen järjestöt ovat jo esittäneet toiveensa siitä, että tapaus olisi avoimemmale keskustelulle ja tehokkaalle toimille lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi. Erityisesti korostetaan, että uhrien kynnystä hakemisesta apua tulisi läikytellä ja väkivaltaan kohdistuneista kohtaa olisi tarjottava riittävästi tukipalveluita.
Lopetuskappale
Tuomas Enbusken asetettu ehdottoman vankeustuomion naisystävästään pahoinpitelystä on aiheuttanut vallavan yhteiskunnallisen keskustelun. Esimerkiksi kooltaan tämäkin tapaus tekee lähisuhdeväkivallan väistämätöntä ja sen saa edemmäksi asti jossain kaikkien yhteiskunnan kerrojen tunteema. Julkisuuden hahmojen tapaukset ovat erityisesti tarkoitukseen, sillä ne tuo epämukavaa aihetta julkiseen keskusteluun.
Lähinä on ollut nähty, kun Enbuske tuomittuna on valittu hovioikeuteen. Samalla on siis merkittävää muisto siitä, että tapauksessa käsittelyyn tulee yksittäinen oikeustapaus, mutta laajempaa ilmiötä on yhteiskunnallista. Lähisuhdeväkivallan torjumisesta ja uhrien avuksi saamisesta tarvitaan jatkuvaa työtahtoa, riittäviä resursseja ja asenteiden muutosta.
Jos sinä tai läheisistä kohtaatte läheissuhdeväkivallan, ole ei yksin. Avun saa vuorokauden ympäri esimerkiksi Nollalinjan puhelinautentaatio 080 005 005 tai läheiseltä turvavuodenista.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Ehdollinen vankeusrangaistus tietynä seuraajana merkitsee, että tuomittu ei tarvitse kokea vankeutta vankilassa, jos hän syntyy uudelle rikokseksi määrättylle koeajalle. Tuomioistuin määrittelee koeajan, joka on vähintään yksi vuosi ja enimmillään kolme vuotta. Tuomas Enbusken tapauksessa koeajaksi määrättiin kahtena vuotena.
Ehdollinen rangaistusvankeus tarkoittaa käytännössä varoitusten antaminen. Se on rikosrekisteriin sisällytetty määräaika, usein kaksikymmeneksi vuodeksi. Tällä voi vaikuttaa esimerkiksi saamiseen työpaikoilta, erityisesti jos työn edellytys on esittäminen rikosrekisteriotetta.
Määrät Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 60-65 prosenttia vankeusrangaistuksista rangaistuu ehdollisina Suomessa. Ehdollisen vankeusrangaistuksen päivöiden tarkoituksena on antaa ensikertalaiselle rikolliselle mahdollisuuden jääntyä vankilasta puuttumatta siihen, ja siitä tuoden mukanaan, se ei osoita kaikkiin sitoutuneesti kiinni pahaista tekoihin rientoon kannusten ominaisuus ilmoitettu siinä sijaan varovainen paha hukkahtuu joksikin teestä kiinni kuilussa houkuttaen myös.
Suomalaisessa rikosoikeudessa ei ole oikeudellista nimellisnimitystä lähisuhdeväkivallalle itsellään, mutta yleisten pahoinpitelyrikosten välityksellä (lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely) arvioitaan rikoksia. Lähisuhde voi tarpeen mukaan toimia kuitenkin rikoksen arviointissa sekä rangaistuksen määräämisessä.
Merkitsevä muutos tapahtui vuonna 2011, kun lienevä pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaisten rikoksen asteesta silloin, kun se kohdistuu lähelle tulleen henkilöön. Tämä merkitsee sitä, että poliisi voi kyetä tutkimaan ja syyttäjä syyttämään lienevästäkin pahoinpitelystä ilman uhrin vaatimusta, mikäli tekonsa koskee esim. nykyiseen tai entiseen puoliskoon tai perheenjäseneeseen.
Oikeuskäytännön tasolla läheissuhteenväkivallan yksityispiirteet, esimerkiksi toistumat sattuneisiin tekiin, valtatasapito ja uhreksi joutunut asema pitää säilyttää huomioiden. Tilastojen vuoden 2023 mukaan poliisin tiedustusaineistoon saapui runsaat 10 000 läheissuhteenväkivaltatapausta, joissa uhrina oli naisten osuus noin 70 prosentissa. Todellinen ylilyöntimäärä THL:n mukaan on kuitenkin suuresti korkeampi, koska arviolta vain noin 10-20 prosenttia todetuista asiakirjoista ilmoitetaan viranomaistoimista.
Lähisuhdeväkivallasta annettavia rangaistoja määritellään teon vakavuudesta, toimijan aiemmasta rikostaipumuksesta ja muista olosuhteista riippuen. Tavallisimmat rangaistukset ovat sakkorangaistus ja ehdollinen vankeusrangaistus.
Tällä viitekehyrillä rangaistavaa voidaan edellyttämättä perusmuotoinen pahoinpito tuomita 30-100 päiväsakoksi tai ehdottomaan vankeuteen 30-90 päivää. Törkeän pahoinpidon kantaa aina ehdoton vankeus seurauseksakti, joka kestää keskimäärin 1,5-2 vuotta.
Lähisuhdeväkivallasta klassistaan on se, että alkuperäiskäyttöön astuu yleensä ehdollisen vankeustuomioksi. Suomen Asianajajaliitolle on esitetty, että tuomioyritystekniikkaa lähisuhdeväkivallassa olisi arvioitava kriittisesti ja mietittävä ankaraa suhtautumista erityisesti toistuviinkin tekoihin. Amnesty International on edelleen, kritiikkiä lisäten, tarkastellut suomalaista viranomaismääräystä käytäntöön tulleen pikkuhiljaa lievempien rangaistujen muodoksi.
Suomessa uhriin lähisuhdeväkivallasta tarjolla on moniribaalia tukea, vaikka yhteyden avauksessa on alueellisia yhtäläisyyksiä. Keskeisiin tukipalveluihin sisältyy:
Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää turvakoteja, ympäri vuorokautena vaalii uhriin mahdollisuuden hakeutua siiheen. Vuonna 2023 Suomessa toimi 29 turvakotia, joissa oli kaikkiaan 211 perhepaikkaa. Turvakotipalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, mihin pääsee ilman lähetettä.
Nollalinjan neuvova puhelin (080 005 005) avaa anonyymintä maksutta kriisihuomiota ja asiantuntijoita 24/7 ilman vaatimusta. Palvelut ovat kaikilla sivuilla suomen-, ruotsi- ja englanninkielisiä. Vuonna 2023 tarjoamane Nollalinjan puheluiden lukumäärä kasvatti edeltävään vuoteen verrattuna 15 prosenttia, mikä viittasi palvelua tarpeenkäyttöön.
Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa uhreille apua ja neuvontaa itseltään ja rikoksesta ja niihin sekä heidän läheilleen. Ohjelmissa on mukana puhelinpäivystys, juristin puhelinneuvonnan ja toiminnallaan tarkoitettuna tukihenkilöt. RIKUn tilaston mukaan noin kolmasosa hänen asiakkailtaan on kokkinut lähisuhdeväkivallan.
Lisäksi monilla kunnilla on omia väkivaltatyön palveluja, ja sairaanhoitopiirit tarjoavat sekä fyysistä että psyykkistä apua väkivallan uhreille. THL koordinoi MARAK-toimintamallia (moniammatillinen riskinarviointi), jonka tavoitteena on tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit ja auttaa heitä.
On tärkeää muistaa, että apua on saatavilla ja että lähisuhdeväkivalta ei koskaan ole uhrin syy. Varhainen avun hakeminen voi estää tilanteen pahenemisen.
Suomessa median toimintaa suunnittelevat sekä lainsäädäntö että journalistin eettinen ohjaukselaatikko. Julkisuudenhenkilön rikostuomioiden uutisarvosta on yleensä sisällytetty, mutta niiden käsittelemiseen täyttyy tarkkuus ja valtiuttomuus.
Journalistin ohjeiden mukaan kunkin ihmisarvoa tulee kunnioittaa. Arkiluotoja yksityiselämään kuuluvia asioita voidaan julkaista vain sen suostumuksella, jolle ne liittyvät, tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Julkaisemisessa rikoksesta tuomittujen tai epäillyiden osoittaessaan olevansa niitä, julkinen viranomainen asiakirjatessa vaaleilla perustein tulee noudattaa hienotunteisuutta.
Mediatutkija Helsingin yliopistosta päätös: “Julkisuuden henkilöiden rikostuomioiden uutisoinnissa on kahdenlaista käytäntöä. Toisaalta heillä katsotaan olevan tavallista kansalaista vähemmän yksityisyydensuojaa, koska he ovat asettaneet itsensä julkisuuteen. Toisaalta median tulee välttää turhaa sensaatiohakuisuutta ja yksityiselämän loukkaamista.”
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tutustunut useampaan tapaukseen, joissa julkisuuden henkilön rikosuutisointia on arvioitu. JSN:n linjan mukaan julkisuuden henkilön rikostuomiosta voidaan uutisoida nimellä, mikäli henkilö on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tai mikäli rikos liittyy hänen julkiseen toimintaansa. Samalla on kuitenkin huomioidava uutisoinnin asiallisuus ja suhteellisuus.
Media-ammattilaisista saamme sosiaalisen median muuttaneen asetelmaa, koska tiedot levitettävät nopeasti virallisten uutiskanavien tovin. Se aiheuttaa paineita myös perinteiselle medielle nopeaan tiedonkulutukseen, joka toisinaan voi johtaa epäkelpoiseen harkintaan.
